Akvaariokuvaus on mukavaa vaihtelua piilokojussa kyyhöttämiseen ja kohteiden odotteluun. Tässä touhussa kohteet ovat koko ajan lähettyvillä ja rajatussa tilassa. Hyvät kuvat vaativat silti malttia ja huolellisia valmisteluja.

Välineet

Nykyisten kameroiden herkkyydet sallivat usein kuvaamisen ilman lisävaloja. Kohinatonta jälkeä tuottavat etenkin täyden koon rungot, joiden herkkyysasetukset voivat olla luokkaa ISO 1600-6400 ja enemmänkin. Tällainen herkkyys yhdistettynä valovoimaiseen normaaliobjektiiviin tai lyhyeen teleen on yhdistelmä, jolla pärjää lähes kaikkialla.

Optimaalinen objektiivi on lähelle tarkentuva, valovoimainen noin 35-135 mm:n zoomi, jossa on kuvanvakaaja. Laajakulmalle on vähemmän käyttöä.

Kohteet ovat vedessä pienessä liikkeessä, joten terävät kuvat vaativat kohtalaisen nopeita suljinaikoja. Nopeat suljinajat mahdollistavat myös kuvaamisen käsivaralta varsinkin, jos käytössä on kuvanvakaajallinen laite. Toisaalta jalustan käyttö useimmiten parantaa kuvien laatua, koska kuvia harkitsee ja rajaa tarkemmin.

Salaman käyttö on nykyisin jo hyvin vaivatonta, silloin kun tarvitsee lisävalaistusta. Uudet rungot tunnistavat käytetyn polttovälin ja kuvausetäisyyden ja säätävät valotehoa sen mukaan.

Jos kuvaa salamalla kohtisuoraan akvaarion lasiseinää vasten, tuloksena on ikäviä heijastumia. Tällöin tarvitaan salaman automatiikan säilyttävä liitoskaapeli, jonka avulla välähdyskulma saadaan heijastumattomaksi. Valotustavaksi on hyvä valita kennon pinnalta mittaava TTL-valotus. Tarvittaessa voidaan käyttää useampaakin salamaa tai salamaa täytevalona, jos kohde on muuten vaikeasti valaistavissa.

Lue koko juttu Kamera-lehdestä 5/2012.

Loistavat hiilikaivoskuvat vuonna 1999 olivat ensikosketukseni tuotteliaan englantilaisvalokuvaaja Ian Beesley tuotantoon. Siitä lähtien olen seurannut hänen tekemisiään ja kirjoittanutkin hänestä, myös Kamera-lehteen (8/2001). Kun postiluukusta kolahti Beesleyn teos The Drift, tuli aika tarttua jälleen kynään.

Vuonna 1954 Bradfordissa syntynyt Ian Beesley on yksi Britannian merkittävimmistä sosiaalidokumentaristeista. Hän on erikoistunut katoavan teollisuuden ja teollisuudessa tapahtuvien muutosten tallentamiseen. Hän tutkii muutosta yhteisön jäsenten, varsinkin tehtaiden työntekijöiden, kautta.

Vaikka Ian onkin satunnaisesti kuvannut ulkomailla, hänen ominta aluettaan on kotiseutu, Yorkshire. Ian on julkaissut tähän mennessä 20 kirjaa, pitänyt lukuisia näyttelyitä, ja hänen teoksiaan on monissa museoissa. Vuonna 2003 hänen näyttelynsä Työn paikkoja kiersi Suomessa.

Toinenkin Suomi-linkki löytyy. Eräs Ianin tallennustyö tapahtui teräskaupunki Sheffieldissä sijainneessa Outokumpu Stainless Ltd:n kylmävalssaamossa, joka suljettiin huhtikuussa 2006. Hankkeesta syntyi samana vuonna ilmestynyt kirja Shining Out.

Tekstiili- ja metalliteollisuudestaan tunnetussa Leedsissä Ian on kuvannut useissa tehtaissa ennen näiden sulkeutumista. Akseleita valmistaneessa Kirkstall Forgessa otetuista kuvista syntyi pieni kirjanen Heavy Metal (2002). Se puolestaan johti seuraavaan hankkeeseen, jonka hän työsti norjalaisomisteisen Hydro Aluminium Motorcast Ltd:n sulkemisneuvotteluiden aikana. Tehtaan työntekijät olivat aktiivisesti mukana tässä luoviin kulttuuriprojekteihin erikoistuneen Heads Togetherin hankkeessa. Ian oli juuri tuolloin liittynyt Heads Togetheriin. Materiaalista syntyi Meltdown-kirja (2005).

Tehtaiden sulkemiset Leedsissä ovat jatkuneet. Viime kesäkuussa ilmestyi Ianin teos T’Ales, joka kertoo samaisessa kuussa suljetusta Tetleyn panimosta. Panimon pitkään historiaan kuuluu sellainenkin kuriositeetti kuin Harry Houdinin epäonnistunut yritys paeta metallisesta, ale-oluella täytetystä tynnyristä. Valitettavasti näyttää siltä, ettei tämä ollut viimeinen lopetettavan yrityksen dokumentointiprojekti.

Lue koko juttu Kamera-lehdestä 5/2012.

www.ianbeesley.com

Kamera ei pidä vedestä, ja ihminen ei ole vesieläin. Näistä syistä vajaa kymmenen vuotta sitten vedessä tapahtuva valokuvaus oli vielä harvojen harrastus. Uusien kameroiden ja etelänmatkailun myötä tilanne on nopeasti muuttunut. Vedenalainen kuvaus on siirtynyt valtavirtaan.

Kuvata voi veden alla, veden pinnassa tai muuten hyvin märissä olosuhteissa. Vedenalaiskuvaus on tavanomaisen kuvauksen erikoisalue, sillä kuvaus vaatii vedenkestävän kaluston ja erikoistaitoja. Kynnys aloittaa on melko korkea, mutta palkintona saa erilaisia, tuoreita kuvia.

Vedessä liikkumisen taito

Vesiympäristöjä Suomessa kyllä riittää. Rantaviivaa on 315 000 kilometriä ja hehtaaria suurempia saaria 56 000. Lisäksi tulevat joet, lammet, uima-altaat ja vesihuvipuistot. Ja ulkomailta löytyy lisää vettä.

Veden alla elää mielenkiintoista faunaa. Siellä on myös dramaattisia hylkyjä ja vesileikkijöitä, uimareita ja sukeltajia. Ennen kuvaamisen aloittamista on kuitenkin syytä varmistaa, että itse kuvaaja on vesikelpoinen.

Kuvaajalle on suureksi eduksi vesipetomaisuus. Vesipeto ei pelkää märkää ja kylmää vettä vaan on siinä kuin kotonaan. Vesikuvaaja voi toki tukeutua pohjaan ja kuvata matalassa vedessä. Käytännössä hyvä uimataito on silti välttämättömyys.

Pidemmälle ehtinyt kuvaaja laajentaa reviiriään läheltä pintaa alaspäin. Laitesukellus antaa mahdollisuuden pysyä veden alla useita kymmeniä minuutteja kerrallaan ja sukeltamaan helposti jopa 20 metrin syvyyteen.

Laitesukellus on kiehtova laji. Veden alla liikkumisen painottomuus ja leijuminen ovat tunteita, joita ei voi maan pinnalla kokea. Suomessa on noin 15 000 laitesukeltajaa, ja harrastus on hyvin organisoitunut sukellusseurojen ja -liikkeiden ympärille.

Laitesukeltaminen alkaa sukelluskurssin suorittamisella. Kurssin jälkeen henkilö on valmis sukeltamaan sukellusparin kanssa omatoimisesti. Perustaitojen omaksuminen vaatii kypsymistä, joten alussa kamera on syytä jättää rannalle.

Lue koko juttu Kamera-lehdestä 5/2012.

Uusi Worpix-sivusto on valokuvien myynti- ja ostopaikka, jossa jokainen valokuva on paikannettu kartalle.

Palvelu veloittaa valokuvaajilta välityspalkkiota 15 % myyntihinnasta. Valokuvaajat hinnoittelevat itse valokuvansa. Myyntitapoja on kaksi: käyttöoikeusmyynti ja omistusoikeusmyynti.

Ostajat saavat kuvan täydellä resoluutiolla ja valitsemillaan oikeuksilla. Valokuvat ovat hinnoiteltu viidestä eurosta ylöspäin.

Tutustu Worpixiin

Jukka Nurminen

Visuaalisesti näyttävä kokonaisuus on pystytetty merelliseen ympäristöön Havis Amandan patsaan ympärille. Tätä ennen kuvat merenpohjakasvillisuudesta, kotiloista ja värikkäistä kaloista ovat olleet esillä Pietarissa.

Nurminen on kuvannut vanhimmat kuvansa kymmenisen vuotta sitten. Hän on viettänyt kuvaustiimeineen Itämerellä yli 200 päivää, kaikkiaan noin 1 000 tuntia.

– Itämeren tila ei ole ainakaan parantunut näiden vuosien aikana. Kuvistanikin voi havaita, että tuulensuojaisissa paikoissa on runsaasti rihmalevää. Tämä tarkoittaa sitä, että mereen on päässyt liikaa ravinteita, Nurminen kertoo.

Näyttelyn tavoitteena on innostaa ihmisiä Itämeren suojeluun. Tarkoituksena on saada teoskokonaisuus esille Helsingin jälkeen muihinkin Itämeren merkittäviin rannikkokaupunkeihin.

Lisätietoa

– Kamerankäyttäjiä haastetaan tarkastelemaan itäuusmaalaista ja kymenlaaksolaista elinympäristöä uusin tuorein silmin. Kaikki ympärillämme on liikkeessä ja muutoksessa. Jotkut asiat muuttuvat niin hitaasti, että muutosta ei heti havaitse, tai joskus muutos ja liike on alle silmänräpäyksen ja näin se jää havaitsematta. Näiden aikamääreiden väliin jää miljoonia aiheita, toteaa Loviisan Kameraseuran tiedottaja Tarja Taberman.

Itä-Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa otetut valokuvat tulee nimetä vuodenaikojen ja paikkakunnan mukaan. Jokainen osallistuja voi lähettää kisaan enintään neljä kuvaa. Kuvat voivat olla digitiedostoja, paperikuvia tai dioja. Painokelpoisen kuvan aikaansaamiseksi alkuperäisen kuvan tai riittävän ison tiedoston on syytä olla tallessa mahdollista voittoa ja kalenteripainatusta varten.

Kuvat lähetetään osoitteella Loviisan Kameraseura ry, c/o Sari Varis, Pitkäsaarentie 1, 07920 Loviisa. Kuvien vastaanottoaika päättyy 14. syyskuuta. Tarkat kilpailusäännöt on luettavissa Loviisan Kameraseuran verkkosivuilta.

Maailman ensimmäistä valokuvauspäivää vietetään tiistaina 15.5.2012.  Tapahtumaan voi osallistua kuka vain valokuvaamalla omaa arkeaan kyseisenä päivänä.

Juhannuksen alla ilmestyvä Kamera-lehti 6-7/2012 on tuhti paketti hääkuvauksesta, ja kokoamme lehteen myös juhlakuvausta tarjoavien valokuvaajien tiedot. Hinta 50 € + alv/ perustiedot (nimi, osoite/paikkakunta, puhelin, sähköposti, nettisivut). Yhteystiedot näkyvät myös lehden nettisivuilla seuraavat 12 kk.

Soita Merja Calton, 040-5038027, tai merja.calton@markanssi.fi.

Lauantai 19.5.2012
9.00–9.45 Ilmoittautuminen, galleriZEBRA, Keskuskatu 90, Karjaa

10.00–18.00 fotoZAFARI 2012 -valokuvauskilpailu, teemana Raaseporin päivä.

12 värikuvaa 8 tunnissa. Tasatunnein uusi/uusia kuvaustehtäviä. Kaksi sarjaa: Yleinen sarja (yksin) ja Koululaissarja (1-3 oppilasta, 18-vuotiaat ja sitä nuoremmat).
Valokuvaaminen osanottajien omilla digikameroilla, vähintään 2 megapikseliä, mahdollinen kuvankäsittely on sallittu kilpailun aikana.

Osallistumismaksut: Yleinen sarja, ennakkoilmoittautuville 23 €, ilman ennakkoilmoitusta
27 €. Koululaissarja, 18 €/ryhmä, ilman ennakkoilmoitusta 22 €/ryhmä. Ennakkoilmoittautuminen tapahtuu maksamalla osallistumismaksu viim. 17.05.2012 Fotocentrum Raseborg Valokuvakeskus r.f:n tilille Aktia Karjaa 405587-29504. Ota kuitti mukaan. Maksuun sisältyy tiedostojen purku muistikortilta sekä kuvien kopiointi 15 x 23 cm.

Sunnuntai 20.5.2012
galleriZEBRA, Keskuskatu 90, 10300 Karjaa.
12.00-16.30 fotoZAFARI 2012 -näyttely
13.30-15.00 Esitelmä. Sakari Mäkelä: Ihmisiä miljöössä ja studiossa
15.30-16.30 Tulosten julkistaminen ja palkintojen jako

Lisätietoja

12 tunnin aikana käytettävissä on 12 kuvaruutua 12 aiheelle. Lisämausteensa kisaan tuo se, että luovutettavien tiedostojen tulee olla numeroinniltaan peräkkäisiä. Aivan kuin ennen vanhaan filmiaikana!

Maratonille lähdetään Raision Kaupungintalolta 26.5. klo 9.00 (os. Nallinkatu 2, Raisio). Tapahtumaan ilmoittaudutaan etukäteen.

Maratoniin osallistuvat kuvat nähdään myöhemmin Turun seudun kauppakeskuksessa, Myllyssä. Kuvat sijoitetaan ostoskadun varrelle näyttelyyn kahden viikon ajaksi alkaen 3.6. Tällöin julkistetaan voittajat. Kuvat arvioi Raision kaupungin kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja Tiina Salo.

Tutustu Fotomaratonin sääntöihin (pdf)